Varaava takka maalämmön kaverina
Huhhuh millaisia pakkaspäiviä meillä on ollut taas viime aikoina jopa täällä etelässä! Meillä on takka palanut vähintään kerran päivässä ja siitä muistin tämän vanhan blogiluonnoksen, jonka nyt ajattelin pistää nyt tulille pakkaspäivien kunniaksi.
Takkako tarpeellinen?
Rakensimme vuosina 2019-2020, joka oli siis aikaa ennen energiakriisiä ja koronasta aiheutuvia epävarmuuksia ja hinnan nousuja. Tällöin törmäsimme jonkin verran takan tarpeen kyseenalaistamiseen uudiskohteita suunniteltaessa ja rakentaessa. Moni rakentaja jätti takan kokonaan pois yleensä rahansäästö mielessä ja sillä perusteella, että takka on nykypäivänä enemmänkin vain koriste ja tunnelmanluoja. Se oli myös aikaa, jolloin yhä useammat rakentajat valitsevan varaavan takan sijaan taloonsa esimerkiksi kiertoilmatakan. Kiertoilmatakat tuntuivat aikanakin silloin olevan varaavia taakkoja suositumpia, enkä ihmettele miksi. Ne ovat todella kauniita, usein sirorakenteisia ja luovat nopeasti ihanaa tunnelmaa ja lämpöä taloon. Plus siihen aikaan sähkö oli vielä halpaa, eikä energia kriisistä ollut tietoakaan.
Meille takka oli alusta asti ehdoton ja meidän valintamme oli varaava takka. Vaikka meille oli tulossa edullinen maalämpö, halusimme silti taloomme varalämmönlähteen. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin näin "en ole maailmanlopun odottaja, mutta varalämmönlähteestä puhuttaessa taidan olla hieman vanhanaikainen". Tätä kirjoittaessani en todella osannut ajatella, että jo ihan muutaman vuoden päästä on käynnissä energiakriisi ja talvella 2023 varoiteltiin jopa mahdollisista sähkökatkoista, joita tosin ei ainakaan meillä onneksi tullut.
Miten maalämpö sopii yhteen varaavan takan kanssa?
Meidän talossa on useiden muiden uusien talojen tapaan maalämpö ja lämmönjakojärjestelmänä varaava vesikiertoinen lattialämmitys. Toisin kuin useat luulevat, varaava takka tukee tätä lämmitysmuotoa tehokkaasi. Varaava takka luovuttaa lämpöenergiaa hitaammin ja tasaisemmin esimerkiksi kiertoilmatakkaan verrattuna. Tällöin lämmönjakojärjestelmällä on enemmän aikaa sopeutua takasta saatuun lämpöön, eikä huonelämpötilakaan nouse äkkiä liian korkeaksi. Varaava takka jakaa poltetun puumäärän lämmön kiertoilmatakkaa pidemmälle ajanjaksolle, eli toisinsanoen se luovuttaa lämpöä pidemmän ajan. Muutaman tunnin lämmityksellä varaava takka tuottaa lämpöä jopa noin 1-2 vuorokauden ajan.
Moniin varaaviin takkoihin on saatavilla muuten myös vesikiertojärjestelmä, jonka avulla voidaan tehostaa takan osuutta talon lämmityksessä entistä enemmän. Tämä tietysti taas maksaa lisää, emmekä me kokeneet sitä meille tärkeäksi panostuksen kohteeksi, ainakaan täällä Etelä-Suomessa. Pohjoisemmassa tämä taas voisi olla hyvinkin tarpeellinen lisä talon lämmitykseen.
Maalämpö - ilmainen lämmitysmuoto?
Maalämpöpumppu hoitaa talon lämmittämisen kyllä ilman lisälämmönlähteitä ja on melko edullinen käyttökustannuksiltaan. Oikein mitoitettu pumppu tuottaa lämpöenergiaa tasaisesti hyvällä hyötysuhteella ja suht pienellä sähkön kulutuksella. Nykypäivän invertteri ohjatut pumput osaavat säätää tehoaan entistä paremmin lämmitystarpeen mukaan.
Silti monissa (varsinkin vanhemmissa) taloissa maalämpöpumpun kompressori teho ei ole mitoitettu kattamaan kaikkea talon vaatimaa lämmöntarvetta etenkin tällaisilla mielettömän kovilla pakkasilla. Sitä varten pumpuissa on erilliset sähkövastukset, jotka astuvat kuvaan heti kun pumpun teho ei enää yksistään riitä.
Esimerkkinä: Pumppu X pystyy tuottamaan noin 1,5kw sähkönkulutuksella noin 6kw lämmitysenergiaa, joka riittää hyvin keskikokoisen omakotitalon lämmittämiseen pienille pakkasille asti. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun ulkolämpötila lähtee kunnolla pakastumaan, ei tämä kompressorin tuottama lämpöenergia enää yksin riitä ja maalämpöpumppu ottaa avukseen sähkövastuksia ja käyttää näin ollen myös enemmän energiaa. Tästä taas syntyy lisäkuluja, joita kaikki eivät ole välttämättä tajunneet ottaa huomioon. Näistä lisäkuluista voi säästää ottamalla pumpun pois automaatti asetukselta. Tämä sammuttaa sähkövastukset, jolloin energiaa säästyy, mutta talo alkaa viilentyä viimeistään siinä vaiheessa kun pitkät pakkasjaksot paukkuvat.
On tietysti mahdollista valita suurempi tehoinen maalämpöpumppu, mutta isomman (ja hankintahinnaltaan kalliimman) pumpun myötä tarvitaan tietysti myös syvempi maalämpökaivo ja taas kustannukset kasvavat.
Hyvölän yhdistelmä
Edellisessä 60 luvun omakotitalossa emme käyttäneet pumpun sähkövastuksia ollenkaan ja paikkasimme sen polttamalla takkaa päivittäin. Vaikka nykyinen talomme ei ole edellisen talon tavoin riippuvainen sähkövastuksien tuomasta lisälämmitystehosta kovilla pakkasilla, poltamme silti myös täällä takkaa vähintään kerran päivässä. Takan poltto vähentää kuitenkin aina maalämpöpumpun työtä säästäen tällä tavalla energiaa ja onhan sen tuoma tunnelma vertaansa vailla.
Kieltämättä olen taas kiitellyt viime päivien pakkasten myötä sitä, että päätimme satsata (varaavaan)takkaan. Erityisesti nautin siitä miten se vielä seuraavanakin päivänä hohkaa kotoisaa lämpöä ympärilleen <3
Sellaista pohdintaa takka ja maalämpö asioihin liittyen tällä kertaa.
Kiva kun luit! Mukavia pakkaspäiviä sinne kaikille!
<3 Jannica & Santeri
Lue myös:
Kommentit
Lähetä kommentti